Pyhimys - Kemikaalikyynel [tekst, tłumaczenie i interpretacja piosenki]

Jos oon ees hetken hiljaa, kuulen huutavan tarpeen. Mä tarvin jotain, joka irrottaa mut arjest
Kadut saa taas kiillon, hyvällä tai pahalla. Tunnen, hengitän, kosken itseeni kavaltajan
Virheiden toistaminen viimeistään sulkee renkaan. En oo pitkään ollu sinut mun pajarihalujen kaa
Olotilast toisiin, tunnen tykytystä suonen. Taitaa olla vajari ku haistan pajarin jokapuolel
Viikon kuosin sponssaa Fatta taikka Kela. Muutenki päihteitä saa aina, vaikka velaks
Todellisuus rumaa, epätodellisuus kaunist. Kaikil loukkunsa, koukkunsa, oma tauti
Jokasel on tarpeet harmaaseen arkeen. Tarve ohittaa hyödyn, lyötyä miestä varten
Järjestä hiven, juurest tuputettu multaa. Toisille antaa juhlaa, toisille tuo vaan turvaa

Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen. En tullu mitään pyyteleen tai ketään syytteleen
Plyysityyny on jo huolista märkänä. Silitä mua aivokuollut pulverilla kärsästä
Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen. Harmaat aivosolut harmaiksi hiuksiksi
Ei tee vastapistäminen sua nistiksi. Syntymäst koukus, tekemään elämää vitsiksi

Mun pääs epätasapaino, peilis epäaito. Ylijäämäajatus on harhanen vaino
Irtipäästäminen vaalittu taito. Nainen vaito, lasis maito laiton
Se sulkee puolet susta. Tupakansavun seassa seikkailijalle pieni pala unohdusta
Akalle ukotusta. Kudo mulle mun mustien sukkien tilalle harsosta usva
Ei meille riitä Luojan luoma dopamiini. On stimulanttiin niin helppo jäädä kiinni
Valkosten kasvojen hiussuonis kofeiini. Viisalla viini, ei kukaan meist oo kliini
Ei oo olemassa mitään absoluuttista. Jokainen on jotain muuta ja sit muutti sitä
Kävi läpi kemioita. Nous pintaan vaan uusia ongelmien esikoita

Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen. En tullu mitään pyyteleen tai ketään syytteleen
Plyysityyny on jo huolista märkänä. Silitä mua aivokuollut pulverilla kärsästä
Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen. Harmaat aivosolut harmaiksi hiuksiksi
Ei tee vastapistäminen sua nistiksi. Syntymäst koukus, tekemään elämää vitsiksi

Mä alamäessäni varon kumpareita, pikkukivii sisältävii lumppareita
Kaikki on runkkareita, oman olon puoskareit, juoskaa räkäjarruis ei oo eri käyttöasteit
Ku hurmion toi taivaan iskämme ni ihminen kehitty liian pitkälle
Ei pitäs miehen itteään yrittää hiffata. Sä tarvit tasarit, mä voin piffata

Yksin on tyynyllä, loisteessa keinovalon. Halogeenin lämmössä tuudittuu koko talo
Visionääri pehmentää, totuuden torvi, on muutettava torniin viikset rullalla
Pakopaikka, ei oo mitään kivaa. Näillä keuhkoilla mä uskon vielä porttiteoriaan
Kemikaalikyynel, menneestä terveisii. Viikonloput tervetulleit vaik viikolla terveimpii

Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen. En tullu mitään pyyteleen tai ketään syytteleen
Plyysityyny on jo huolista märkänä. Silitä mua aivokuollut pulverilla kärsästä
Näätsä, mä vuodatan kemikaalikyyneleen. Harmaat aivosolut harmaiksi hiuksiksi
Ei tee vastapistäminen sua nistiksi. Sä oot sitä jo valmiiks

Hei, hei, hei
Hei, hei, hei
Hei, hei, hei...

Hei, hei, hei. Sä oot sitä jo valmiiks
Hei, hei, hei
Hei, hei, hei...